Äääää.... Mä tärisen. Ja itkin äsken ilosta. Ja oon tehny niin vaan pari kertaa aikasemmin. (Sillon, ku Kanada voitti Olympialaiset koska Crosby teki jatkoajalla maalin, ja sillon ku näin Unto Helon. Ja sit Maija Vilkkumaan keikalla, mut se oli osittain siks ku olin säd siitä etse voi olla vikakerta ku mä nään välkyn... Ja ehkä vähä In Flamesinki keikalla, en oikei muista.) Ja nyt. En paljo ku oon töis enkä kehdannu mut vähäse silti. Mä oon aina halunnu kirjottaa tänne tän asian, mutta ennoo koskaan saanu. NYT SAAN: "Joo, sinut on hyväksytty ensimmäiseen hakutoiveeseesi, eli Laurea Tikkurila ja sosionomi, onnea vaan!" SIIS MITÄ?!?!?! Mitennn????? Saanko mä tehdä jesteri-logiikan mukaisen päättelyketjun: (Oon käyny lukion pitkän matikan logiikan kurssin eli kyllä minä osaan): Koska pääsykokeissa piti näytellä → Ja mut hyväksyttiin sinne kouluun → Minä osaan näytellä. Miksen? (:
Oon niiiiiiiiiiiiiiiiin happy. En ois ihan oikeesti IKINÄ uskonu. Aattelin aamulla heti ekana kurkata DIAK:in sivuilta, josko sinne (eli siis mun 2. ja 3. vaihtoehto) tulis tän päivän aikana tuloksia, nimiä, pisterajoja tai jotain. Olin siis varma et jos pääsen, ni pääsen korkeintaan sinne, koska sinne on helpoin. Vaikka tiesin etse pääsykokeen haastattelu meni päin helvettiä, ni silti aattelin et noku, mä kummiski luin siihen nii sairaan paljo ja sit oli viel hyvät lähtöpisteet ja sillee, et vois kumminki olla jonkulainen tsäänssi päästä edes siihen diaksossuun. No juuuuu ei. Pettymys oli suuri, ku katoin niitä valittuja nimiä. Olin IHA DAUN. Ja vielä enemmän menin daun ku sinne tuli ne fakin pisterajat, siihen "huonompaan": 70! Sit päätin etten enää ikinä hae tolle alalle, jos en kerta saa edes 70:ää pistettä, ni miten huono mun on oikeen pitäny sitte olla..... Ku laskin et lähtöpisteet 27 + kirjallinen koe n. 26 = 53, ja siihe vielä plus X/35 haastattelusta, johon sisälty se kirjallinen osio, jonka olin mielestäni kirjottanu iha yli hyvi. Siis oikeesti. Noh sit olin vähä että noni, mitäs ny, ku työtki luultavasti loppuu pian, eikä sit oo enää mitään. Hmmh. Aattelin viel oikee kiusata itteeni ja soittaa Laurean hakutoimistoon ja kysästä että montakos pistettä mä sit oikee oon saanu, ja mikä on ollu pisteraja. Niin tai siis luulin soittaneeni ainaski sata200 x sinne, mut ketää ei vastannu, paitsi sit lopulta joku tympee nainen, ja sano et nii, sun pitää soittaa _hakutoimistoon_. Joojoo, luulin soittaneeni sinne mut se oliki joku muu. No se sit anto mulle numeron ja soitin sinne... Ja se oli joku tosikiva täti ja sano mulle et oon päässy, siis IHANAAA! Eka hengitin pari kertaa syvään, sit mietin et ööööö, mitä just äsken tapahtu, ei voi olla totta, en kyllä usko ennenku saan sen paperin käteeni. Sit mua vähä itketti. Aika jännä. Ku en itkeny aikasemmin siitä, ku luulin etten päässy, mut sit ku saan kuulla et pääsenki sinne ni sitte kyllä. En ollu edes tienny et haluun sinne noin paljo, mut näköjään salaa halusin mutten uskaltanu koska luulin sen olevan mahdotonta. Nii ja sit vielä ku mä näin viime yönä unta, jossa pääsin justiin tonne samaan, ja olin aluks vähä et "höh, joudun sinne tanssi- ja näytelmäkouluun" mut sit hetkenpäästä se oliki tstiistii. Mut tiäkste mikä on kaikista siisteintä, no se et mä pääsen POIS. (=
Niija siis sehän eioo mikään tanssikoulu. Mut saatan joutua tanssimaan siellä koskapa seonse luovien toimintojen sv, mähän oon aina sanonu olevani luova muttei mua olla uskottu xD Meinas muute iha oikeesti silmät tippuu päästä ku avasin sen _ison_ kirjekuoren, pienihän siis tarkottaa aina "valitettavasti sinua ei kuitenkaan ole valittu....." ym. shittiä, ja iso meinaa että jee. Nii, ku halusin tietysti heti tietää et mikä sinne on ollu pisteraja ja paljo mä oon saanu, ni: Alin hyväksytty pisteraja 80, omat pisteesi 92. ANTEEX MITÄ? K-a-k-s-t-o-i-s-t-a p-i-s-t-e-t-t-ä l-i-i-k-a-a-?-!-?-! Ja max. pisteet on 100, sitku miinustaa siitä koulumenestyspisteet 100-3=97 ja siitä miinustaa kirjallisen kokeen pisteistä ainaski 97-3=94, eli suomeks: mä oon saanu melkein täydet pisteet siitä haastattelusta!!! HAHAHA. Tai siis. Luulin etse meni pilalle ja olin iha daun sen jälkee ku aattelin et taas se haastis pilas mun tsäänssit päästä ikinä minnekkää.... Kyllä muute sitte ku näin oikee mustaa valkosella et mä oikeesti oon sinne päässy ni sen jälkee itketti vähä enemmän ku vaa vähä. Hassua. En vielkää usko että tämä on totta, mut hei jos tämon unta ni pliis en halua herätä ikinä. Nojoo lopputulos on kumminki se että I LUV U, VANTAA♥
